Uusi Aisko-pelastusalus Helsinkiin
Meripelastusseura on vastaanottanut uuden PV3-luokan pelastusveneen. Helsingin Meripelastusyhdistyksen käyttöön sijoitettu alus kastettiin 29.5. Helsingin Eteläsatamassa ja sai nimen Aisko. Vene korvaa vuonna 2019 valmistuneen vastaavan aluksen, joka on jo useamman vuoden ollut Meripelastusseuran eniten tehtäviä suorittava yksikkö.
– Suomenlahti ja erityisesti pääkaupunkiseutu on Meripelastusseuran kiireisintä toiminta-aluetta. Olemme iloisia voidessamme sijoittaa Helsinkiin uuden tehokkaan ja monenlaisiin tehtäviin soveltuvan pelastusveneen. Uskon, että se parantaa Helsingin Meripelastusyhdistyksen toimintaedellytyksiä ja siten alueen vesillä liikkuvien turvallisuutta entisestään, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.
Nyt vastaanotettu pelastusvene on kahdeksas ja viimeinen Kewatec Aluboatin Meripelastusseuralle rakentaman PV3-luokan venesarjan aluksista.
Uuden pelastusveneen kummina toimi professori Johanna Mäkelä ja Aiskon miehistöineen siunasi rovasti Sakari Lehmuskallio.
Reijo Rautauoman säätiö on tukenut uuden pelastusaluksen hankintaa. Alkuperäinen uutinen Meripelastusseuran verkkosivuilla.
Reijo Rautauoman säätiö kannustaa tukemaan Meripelastusseuraa
Reijo Rautauoman säätiö on tukenut Meripelastusseuran toimintaa monin tavoin. Säätiö on rahoittanut muun muassa pelastusaluksia, Bågaskärin toimintakeskusta sekä Meripelastusseuran koulutuksen, katsastustoiminnan ja hallinnon kehittämistä. Reijo Rautauoma haluaa kannustaa esimerkillään muitakin mukaan. Tukikohteita on monenlaisia.
”Ilman säätiöiden, yritysten ja yksityishenkilöiden tukea Meripelastusseura ei pystyisi tarjoamaan nykyisenlaajuista ja -laatuista pelastuspalvelua kautta maan”, sanoo Reijo Rautauoma.
Reijo Rautauoman säätiön (RRS) tuella on hankittu muun muassa Helsingin uusin pelastusvene, keväällä 2019 vastaanotettu Aisko, joka on jo useamman vuoden ollut Meripelastusseuran eniten tehtäviä suorittanut alus. Vuonna 2020 valmistui RRS:n ja Rauman Meripelastusyhdistyksen yhdessä yksityisellä rahoituksella toteuttama PV2-luokan veneen kehityshanke.
Meripelastusseuran alushankintasuunnitelman puitteissa tämänkään hankkeen toteutus näin ketterästi ja nopealla aikataululla ei olisi ollut mahdollista. Lisäksi säätiö on rahoittanut Bågaskärin toimintakeskuksen yhteysveneen sekä tukenut Englannista tuotavien käytettyjen Atlantic 75 -veneiden hankintaa.
Reijo Rautauoma muistuttaa, että veneilijät ovat Meripelastusseuran tärkeimpiä asiakkaita, mutta myös Trossi-järjestelmän kautta merkittäviä toiminnan rahoittajia. Trossin tuotot muodostavat jo noin kolmanneksen Meripelastusseuran tuloista.
– Jokainen Trossi-jäsen on omalta osaltaan pitämässä pelastusalukset ja vapaaehtoiset meripelastajat vesillä kaikkien vesilläliikkujien turvana, Rautauoma kiteyttää.
Tukea Bågaskärin toimintakeskukseen
Meripelastusseuran Inkoon ulkosaaristossa sijaitsevaa Bågaskärin toimintakeskusta Reijo Rautauoman säätiö on tukenut myös merkittävästi. Saaren elintärkeän yhteysveneen lisäksi säätiö on rahoittanut toimintakeskuksen ylläpitoa ja kehittämistä, esimerkiksi osallistumalla saaren päälaiturin uusimiseen.
Tukemistaan hankkeista merkkinä RRS:llä on Bågaskärissä omat nimikkohuoneet sekä laituripaikka. Reijo Rautauoma muistuttaa, että molempia on vielä tarjolla uusillekin rahoittajille.
Taloushallinto-ohjelmisto ja verkkokoulutusympäristö
Meripelastusseuralla on käytössä Fennoa-taloushallintojärjestelmä, jota on tarjottu Reijo Rautauoman säätiön tuella myös seuran jäsenyhdistyksille niiden taloudenhoidon helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Järjestelmä kattaa koko yhdistyksen taloushallinnon laskujen maksusta kirjanpitoon ja raportointiin. Järjestelmä on käytössä tällä hetkellä 23 yhdistyksellä ja edelleen tarjolla kaikille kiinnostuneille maksutta.
Meripelastusseuran verkkokoulutuksessa hyödynnetään kotimaista Mobie-verkkokoulutusympäristöä. Ympäristön käyttöönotto ja ensimmäinen sisällöntuotantohanke toteutettiin vuonna 2018 RRS:n tuella. Ympäristö on tarjonnut hyvän perustan, jonka päälle Meripelastusseuran verkossa tapahtuvaa koulutusta on pystytty rakentamaan.
Katsastussovellus
Vuonna 2019 toteutettiin säätiön tuella pelastusalusten katsastussovellus, jonka avulla katsastukset voidaan lisätä suoraan Meripelastusseuran toiminnanohjausjärjestelmään. Katsastussovelluksen toiminnasta on saatu paljon positiivista palautetta vapaaehtoisilta katsastajilta ja se on helpottanut käytännön tasolla katsastusten suorittamista. Myös katsastusten ja alusten kunnon seuranta on nyt aukotonta.
Lisäksi RRS on tukenut Meripelastusseuran Messi-toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä sekä sähköisten markkinointi- ja jäsenhankintatyökalujen luomista.
Tukea ennaltaehkäisevään työhön
Usein veneilijä kohtaa vapaaehtoisen meripelastajan ensimmäistä kertaa vasta tarvitessaan apua vesillä. Silti Meripelastusseuran perustehtäviin kuuluu myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy koulutuksen ja turvallisuusviestinnän avulla.
Meripelastusseuran ennaltaehkäisevästä työstä hyvä esimerkki on veneilijöille suunnattu kaikille avoin veneilytaito.fi-verkkokoulutus. Toinen erinomainen esimerkki järjestöjen yhteisestä vesiturvallisuustyöstä on Reijo Rautauoman säätiön rahoittama ja Koululiikuntaliiton koordinoima Vesisankarit-hanke, jossa myös Meripelastusseura on mukana. Hankkeen tavoitteena on kokemuksellisen ja toiminnallisen oppimisen kautta tehdä vesielementti tutuksi ja turvalliseksi Suomen koululaisille.
Järjestöjen vesiturvallisuustyön edelleen kehittäminen ja tehostaminen edellyttää tukea niin valtiolta kuin yksityisiltä rahoittajiltakin.
Lisää tukijoita tarvitaan
Reijo Rautauoma kantaa huolta Meripelastusseuran toimintaedellytysten turvaamisesta maailman muuttuessa. Hän kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä lähtemään mukaan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukijoiksi niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin.
– On monta tapaa auttaa ja jokaiselle varmasti löytyy sopiva. Pelastusaluksen rahoittamisen sijaan voi tukea esimerkiksi pelastusaseman kunnostusta tai uuden rakentamista, Rautauoma kertoo.
Tällä hetkellä asemahankkeita on käynnissä muun muassa Espoossa ja Inkoossa. Molempiin etsitään tukijoita.
Miksi yhteiskuntavastuullisen yrityksen kannattaa valita tukensa kohteeksi juuri Meripelastusseura?
– Vapaaehtoinen meripelastus on hienoa toimintaa! Meripelastajat auttavat vesillä hätään joutuneita ilman muuta palkkaa kuin auttamisen ilo. Meripelastajien vapaaehtoistyön arvo yhteiskunnalle on vuosittain yli 20 miljoonaa euroa puhumattakaan pelastettujen ihmishenkien ja omaisuuden arvosta.
Reijo Rautauoman säätiö rs
Vuonna 2008 perustetun Reijo Rautauoman säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea pelastustoiminnan, katastrofiavun ja logistiikka-alan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta. Meripelastusseuran lisäksi säätiö tukee muun muassa Suomen Lentopelastusseuraa ja Koululiikuntaliiton Vesisankarit-hanketta sekä ylläpitää perustamaansa Logistiikan Maailma -verkkosivustoa.
Trossi-lehti 1/2023. Teksti: Sadri Wirzenius.