Reijo Rautauoma on tukenut Suomen Meripelastusseuran toimintaa monin tavoin sekä yksityishenkilönä että perustamansa säätiön kautta. Rautauoma ja säätiö ovat rahoittaneet muun muassa lukuisia pelastusaluksia, Bågaskärin toimintakeskusta sekä Meripelastusseuran koulutuksen, katsastustoiminnan ja hallinnon kehittämistä. Nyt Rautauoma kannustaa muitakin mukaan talkoisiin.
Ensimmäinen Reijo Rautauoman rahoittama pelastusalus oli Helsingin Meripelastusyhdistykseen sijoitettu PV Rautauoma vuonna 2008. Sitä seurasivat Reijo Rautauoman säätiön (RRS) tuella hankitut Bågaskärin toimintakeskuksen yhteysvene ja Helsingin uusin pelastusvene, toissa keväänä vastaanotettu Aisko, joka oli viime kaudella Meripelastusseuran eniten tehtäviä suorittanut alus.
Viime vuonna valmistui RRS:n ja Rauman Meripelastusyhdistyksen yhdessä rahoittama ja toteuttama PV2-luokan venehanke. Samassa yhteydessä Bågaskärin yhteysvene vaihtui uuteen. Lisäksi säätiö tukee Englannista tuotavien käytettyjen Atlantic 75 -pelastusveneiden hankintaa.
Bågaskärin toimintakeskus
Meripelastusseuran Inkoon ulkosaaristossa sijaitsevaa Bågaskärin toimintakeskusta Reijo Rautauoman säätiö on tukenut myös merkittävästi. Saaren elintärkeiden yhteysveneiden lisäksi säätiö on rahoittanut toimintakeskuksen ylläpitoa ja kehittämistä monin tavoin, esimerkiksi osallistumalla saaren päälaiturin uusimiseen. Tukemistaan hankkeista merkkinä RRS:llä onkin Bågaskärissä omat nimikkohuoneet sekä laituripaikka. Reijo Rautauoma muistuttaa, että molempia on vielä tarjolla uusillekin rahoittajille.
Mobie-verkkokoulutusympäristö
Meripelastusseuran verkkokoulutuksessa hyödynnetään kotimaista Mobie- verkkokoulutusympäristöä. Ympäristön käyttöönotto ja ensimmäinen sisällöntuotantohanke toteutettiin vuonna 2018 RRS:n tuella. Ympäristö on tarjonnut hyvän perustan, jonka päälle Meripelastusseuran verkossa tapahtuvaa koulutusta on pystytty rakentamaan. Esimerkiksi vuosina 2020-2021 toteutettujen verkkoluentojen tallenteet löytyvät verkko-oppimisympäristöstä.
Katsastussovellus
Vuonna 2019 toteutettiin säätiön tuella pelastusalusten katsastussovellus, jonka avulla katsastukset voidaan lisätä suoraan Meripelastusseuran Messi- toiminnanohjausjärjestelmään. Katsastussovelluksen toiminnasta on saatu paljon positiivista palautetta vapaaehtoisilta katsastajilta ja se on helpottanut käytännön tasolla katsastusten suorittamista. Myös katsastusten ja alusten kunnon seuranta on nyt aukotonta. Lisäksi RRS on tukenut Meripelastusseuran jäsenyhdistysten taloushallinnon yhtenäistämishanketta, Messi- toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä sekä sähköisten markkinointija jäsenhankintatyökalujen luomista.
Uusia tukijoita tarvitaan
Reijo Rautauoma kantaa huolta Meripelastusseuran toimintaedellytysten turvaamisesta maailman muuttuessa. Hän kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä lähtemään mukaan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukijoiksi niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin. – On monta tapaa auttaa ja jokaiselle varmasti löytyy sopiva. Pelastusaluksen hankinnan rahoittamisen sijaan voi tukea vaikka paikallisyhdistyksen pelastusaseman kunnostusta, Rautauoma kertoo.
Miksi yhteiskuntavastuullisen yrityksen kannattaa valita tukensa kohteeksi juuri Meripelastusseura?
– Vapaaehtoinen meripelastus on valtavan hienoa toimintaa! Meripelastajat auttavat vesillä hätään joutuneita usein hyvin haastavissa olosuhteissa ilman muuta palkkaa kuin auttamisen ilo. Meripelastajien vapaaehtoistyön arvo yhteiskunnalle on vuosittain yli 20 miljoonaa euroa puhumattakaan pelastettujen ihmishenkien ja omaisuuden arvosta.
Artikkeli on julkaistu Suomen Meripelastusseuran jäsenlehti TROSSIn numerossa 1/2021.
Teksi: Sadri Wirzenius.
PV Rautauoman kuva: Markku Tamminen.
PV Aiskon ja Bågarskärin toimintakeskuksen kuvat: Suomen Meripelastusseura.